Olympiastadionin tapaan myös Uimastadionin maauimala on rakennettu alunperin vuoden 1940 Helsingin olympiakisoja varten, jotka kuitenkin peruttiin Toisen maailmansodan vuoksi, ja kisat päästiin järjestämään vasta vuonna 1952. Sodan vuoksi rakennustyöt viivästyivätkin, ja maauimala valmistui kokonaisuudessaan vasta vuonna 1947. Uimaveden lämmityslaitteet jouduttiin tilaamaan ulkomailta, mutta niitä kuljettanut rahtialus tuhoutui sodankäynnissä, ja laitteet upposivat laivan mukana. Sodan aikana uima-altaat toimivatkin uimisen sijaan varastoina mm. kalalle ja juureksille.
Uimastadion sijaitsee Helsingin olympiastadionin koillispuolella Eläintarhan kaupunginosassa.
Helsingin uimastadion on nykypäivänä kansalaisten virkistyskäytössä. Uimastadion on auki vain kesäkauden ajan toukokuun alusta syyskuun loppuun, ja siellä käy noin 5000 uimaria päivässä. Se onkin kaupungin suosituin kesäuimala Kumpulan maauimalan ohella, joka on myös rakennettu olympialaisia varten uimalajien harjoittelupaikaksi. Aukioloaikojen pidentämistä on kokeiltu pidemmälle syksyyn, mutta veden lämmittämiskustannusten on todettu nousevan liian suuriksi, sillä nykypäivän standardit vaativat veden lämmittämisen 27 asteis
eksi, mutta stadionin vedenlämpö on alunperin suunniteltu 22 asteeseen.
50 metriä pitkän pääaltaan lisäksi Uimastadionilla on hyppyallas, lastenallas ja hieman sivummalla pienempi kahluuallas. Allasveden puhdistusmenetelmänä käytetään hiekkasuodatinpuhdistusta. Hyppytornissa on tasanteet 5 metrissä, 7,5 metrissä ja 10 metrissä, ja lisäksi sen sivuilla on kaksi 1-metristä ja kaksi 3-metristä ponnahduslautaa. Ponnahduslautoja voi käyttää vapaasti maauimalan aukioloaikoina, mikäli ne eivät ole esimerkiksi uimaseurojen käytössä, mutta hyppytornista hyppäämistä ohjaa uimavalvoja, eikä tornista ole sallittua hypätä ilman valvontaa. Esimerkiksi öisiä hyppääjiä on kuitenkin silloin tällöin, mikä voi vaatia poliisin väliintuloa.
Uimastadionin alueella voi liikkua monipuolisesti, sillä sinne on rakennettu uima-altaiden lisäksi vesiliukumäki, lentopallo- ja koripallokentät, kuntosali, voimailupaikka sekä pöytätennisalueet. Vesijuoksuvöitä voi lainata. Paikka on myös auringonottajien suosiossa ja kaikkia kävijöitä palvelee lisäksi kahvila. Stadion toimii harjoittelupaikkana myös muille vesilajeille, kuten uppopallolle ja sukellusseuroille, joille syvä hyppyallas tarjoaa otolliset harjoitteluolosuhteet.
Kaudella 2018 sisäänpääsy on maksanut aikuisilta 4,50 euroa, lapsilta 2,20 euroa ja muilta 2,80 euroa. Mikäli stadionin palveluita käyttää ahkerasti, tulee halvemmaksi ostaa kuukausi- tai kymppikortti.