Tampereen stadion sijaitsee Ratinan kaupunginosassa, joten sitä kutsutaan myös nimellä Ratinan stadion. Se on kapasiteetiltaan 16 800 katsojan yleisurheilu- ja jalkapallostadion. Yleisöllä on vapaa pääsy yleisurheilun suorituspaikoille virallisten tapahtumien ja harjoitusten ulkopuolella. Stadionilla on moderni tulostaulu, ja stadion täyttää kansainväliset vaatimukset kenttävalaistuksen osalta, mutta kentän 1970-luvulla asennettu lämmitysjärjestelmä ei vastaa vaatimuksia. Lisäksi pallokenttää ympäröivät juoksuradat aiheuttavat sen, että katsomot jäävät melko kauaksi kentästä, joten Ratina ei ole paras mahdollinen kenttä jalkapallopelien järjestämiseen.
Ratinanniemen hiekkaharjun hiekkaa tarvittiin 1900-luvun alussa moniin tarkoituksiin, ja 1920-luvulle mennessä pois kuljetetun hiekan sijalle oli syntynyt suuri kuoppa. Kaupungin asemakaavaa suunnitteleva arkkitehti E. Kaalamo keksi, että kuoppaan voisi rakentaa stadionin, mistä ajatuksesta Ratinan stadion sai alkunsa. Kaupunginvaltuusto ei innostunut ideasta heti alkuun, mutta rajoitti kuitenkin hiekanottoa, jotta ihanteellinen kuoppa säilyisi mahdolliselle tulevalle stadionille. Kaupunki kokeili menestyksekkäästi luistinradan sijoittamista kuoppaan vuoden 1936 talvella.
Talvisodan jälkeen Tampereen Urheilusäätiö puolsi uutta suunnitelmaa urheilukeskuksesta, mutta kaupungin toimikunta tyrmäsi aloitteen perusteella, että Ratinanniemi olisi liian ahdas kaikille ehdotetuille rakennuksille. Toimikunnan mukaan pelkät urheilukenttä, katsomot, pukukopit ja sisähalli riittäisivät sekä 5000 katettua istumapaikkaa ja 20 000 paikan avokatsomo. Näiden vaatimusten perusteella käynnistettiin toinen suunnittelukilpailu. Yrjö Lindegren voitti kilpailun vuonna 1951, mutta ruohokenttä oli rakennettu jo pari vuotta aikaisemmin, ja pitkän aikaa käytettiin tilapäisiä tiloja. Tästä huolimatta kentällä onnistuttiin järjestämään vuoden 1952 olympialaisiin liittyen kaksi karsintasarj
an ja kolme alkusarjan peliä. Suunnitelmaa uusittiin vielä vuonna 1955 niin, että katsomot saivat enemmän huomiota, sillä ne katsottiin kaikista tärkeimmäksi tekijäksi, jotta Tampereella olisi mahdollisuus saada järjestettäväkseen arvokilpailuja. Kunnolliset katsomot valmistuivat kuitenkin vasta vuonna 1966, sillä varsinaisen stadionin rakennustöistä päätettiin lopulta vuonna 1960, eikä vielä silloinkaan oltu yksimielisiä projektin kulusta. Osa rakennushankkeeseen liittyvistä tahoista ehdotti jopa stadionin sijainnin vaihtamista Ratinasta jo valmiseen Kaupin urheilupuistoon, sillä Ratinan vastustajien mielestä Ratinanniemelle ei mahtuisi stadionin vaatimia fasiliteettejä, kuten kunnollista pysäköintialuetta. Ensimmäisistä suunnitelmista stadionin lopulliseen valmistumiseen meni siis lopulta yli 30 vuotta. Stadion on peruskorjattu vuonna 2004.
Ratina on saanut kunnian järjestää useita erilaisia tapahtumia 2000- ja 2010-luvuilla. Vuonna 2008 siellä pidettiin Kalevan yleisurheilukisat. Melskettä on ollut myös musiikin merkeissä niin kotimaisin kuin ulkomaisinkin artistein. Iron Maiden konsertoi stadionilla 30 000 katsojalle vuonna 2008 ja AC/DC veti puoleensa yli 32 500 katsojaa vuonna 2010. Juhlakonsertti Velisinfonia järjestettiin tapahtumassa nimeltä Tanssipidot vuonna 2012. Jääkiekkoseurat Tappara ja Ilves kohtasivat Liigan ulkoilmaottelussa joulukuussa 2013. Lisäksi vuonna 2016 stadion toimi kisapaikkana Suomi-Ruotsi-maaottelulle yleisurheilun puolella.
Tampereen stadionilla on rikottu myös maailmanennätyksiä keihäänheiton saralla. Jorma Kinnunen onnistui repäisemään 92,70 metrin heiton vuonna 1969 ja Tiina Lillak puolestaan ylsi 74,76 metriin vuonna 1983. Omat yleisöennätyksensä Ratina on tehnyt jo hyvän aikaa sitten, sillä vanhan ajan seisomakatsomoihin mahtui enemmän väkeä kuin nykyään. Suurin yleisö on ollut 24 000 katsojaa, kun Ilves ja Juventus kohtasivat Euroopan cupissa vuonna 1984. Puhtaasti kotimaisten pelien yleisöennätys on huomattavasti vähemmän eli 15 000 henkilöä Ilves-KPV-ottelussa vuonna 1983.